Sähköistyksen hinnaksi on arvioitu 17 miljoonaa euroa. Sähköistyksestä päättää Eduskunta, ja se maksetaan valtion budjettivaroista. Sähköistyksen kustannuksia ei peritä junaoperaattorilta eli VR Oy:ltä, vaikka sähköistys alentaisi VR Oy:n liikenteen kustannuksia. Sähköistyksen vaihtoehto, esimerkiksi aggregaattivaunun käyttö, tulee VR Oy:n maksettavaksi. Näin ollen yhteiskunnalle kalliimpi radan sähköistys on VR:n näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin halvemmat ratkaisut, jotka VR joutuu maksamaan itse.
Sähköistyksen mielekkyys arvioidaan yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden perusteella. Tällöin kysytään VR Oy:ltä, paljonko sähköistys vähentää sen liikennöinnin kustannuksia. VR Oy:n ulkopuolisilla tahoilla ei ole tietoa arvioida VR Oy:n vastauksen oikeellisuutta. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia muita vaikutuksia sähköistyksellä on. Ympäristövaikutukset arvioidaan rahamääräisinä LVM:n ohjeiden mukaisesti. Vaikutuksista Lapin yritysten menestykseen ei ole ohjeita.
Sivun alkuun.
Sähköistyshankkeiden yleisen kokemuksen perusteella sähköistys ei ole kannattavaa yhtä vuorokautista junaparia varten. Kaikki muut ratkaisut (öljylämmitteisten vaunujen käytön jatkaminen, aggregaattivaunun käyttö, Dr16-veturin käyttö) ovat halvempia. Olennainen ero on siinä, että muut ratkaisut tulevat VR Oy:n maksettavaksi, sähköistyksen maksaa valtio.
Ratahallintokeskuksen kanta on, että Kemijärven rataa ei sähköistetä. Suomessa on useita muita rataosia, joiden sähköisteyksen tarve ja kannattavuus ovat paremmat.
Seinäjoki–Vaasa -rataosa on hieman lyhyempi kuin Rovaniemi–Kemijärvi. Sähköistyksen kannattavuus on arvoitu vuonna 2005 (Rataverkon jatkosähköistyksen tarveselvitys ja hankearviointi, raportin numero 1/2005). Seinäjoki–Vaasa -rataosalla kulkevista henkilöjunista kolme voitaisiin muuttaa sähkövedolle. Junaa kohden säästö olisi 33.000 euroa eli yhteensä vuodessa 0,1 miljoonaa euroa. Junat ovat suunnilleen saman kokoisia kuin Kemijärvelle jatkava osa junaparista P61/P68.
Vaikka Seinäjoki–Vaasa -rataosalla on myös tavaraliikennettä, 16,1 miljoonan euron sähköistys ei ole kannattavaa kolmella junaparilla. Siksi hieman kalliimpi Kemijärven sähköistys ei myöskään ole kannattavaa.
Kemijärven radan sähköistys olisi kannattavaa, jos vuotuiset säästöt olisivat noin miljoona euroa. Jos VR Oy:lle maksettaisiin tukea Kemijärven junasta miljoona euroa vuodessa, sen kannattaisi sähköistää rata itse tällä tuella.
Sivun alkuun.
Ei ole.
Rovaniemen ja Kemijärven välistä yöjunaliikennettä voi jatkaa ilman radan sähköistystä
Kaikilla edellä mainituilla tavoilla Kemijärven makuuvaunuliikenne voi siis jatkua vuoden 2006 syksystä eteenpäin riippumatta siitä, harkitaanko radan sähköistystä vai ei.
Kuvaus siitä, miten juna jaetaan Rovaniemellä helmikuussa 2006 Kemijärvelle menevään osaan ja Rovaniemelle jääviin vaunuihin. Linkki tässä.
Sivun alkuun.
Tämä sivu on luotu 27.2.2006 / AA | Viimeisin muutos 11.9.2006 / AA