Tietoa Kemijärven junaliikenteestä
Kemijärven yöjunat 2.9.2006 asti
Helsinki–Kemijärvi yöjunapari 61/68 ajettiin Helsingistä Rovaniemelle sähköveturin (Sr2 tai Sr1) vetämänä ja Rovaniemeltä Kemijärvelle (83 km) Dv12-sarjan dieselveturilla. Junaa lyhennettiin Rovaniemellä veturin vaihdon yhteydessä jättämällä Rovaniemelle asti matkansa ostaneiden makuuvaunut Rovaniemen asemalle. Tarkempi selostus järjestelyistä tästä.
Junassa käytettiin keväästä 2006 lähtien sekä vanhoja sinisiä makuuvaunuja että uusia 2-kerroksisia punaisia vaunuja. Punaisia vaunuja voi käyttää vain Rovaniemelle asti, koska vaunut saavat lämmitykseen tarvittavan sähkön veturista. Kemijärvelle ajavassa Dv12-vetureissa ei ole lämmityssähköä tuottavaa generaattoria.
Sinisissä vaunuissa on öljylämmitys. Jokaisessa vaunussa on oma öljypoltin ja kattila, joka tarvitsee vaunun omasta akusta saatavaa sähköä. Akut latautuvat vaunun ollessa liikkeessä, kun pyörät pyörittävät vaunun omaa generaattoria. Vaunun seistessä se kytketään sähköliitäntään, jolloin vaunun akkulaturi lataa akkuja.
Sinisiä ja punaisia vaunuja tullaan käyttämään entisessä Kemijärven junissa edelleen, mutta sinisten makuuvaunujen käyttö Rovaniemelle katkaistussa junassa päättyi. Siten junan sinistä vaunustoa ei enää vedetä dieselveturilla Kemijärvelle.
Katso junan kokoonpano tämän sivun lopussa.
Sivun alkuun.
Voiko sinisten vaunujen käyttöä jatkaa
Kyllä voi.
Vaikka vaunut on valmistettu vuosina 1970–1984, niiden käyttöä voi jatkaa huoltamalla ja korjaamalla vaunut säännöllisesti, kuten on tehty tähänkin asti. Teknisessä mielessä ei ole esteitä jatkaa huolto-ohjelmaa tulevaisuudessa, ja vaunujen ylläpidon kustannustaso on sama kuin se on ollut tähän asti. Rautatievaunujen rakenne on suunniteltu tällaista jatkuvaa ylläpitoa ajatellen. Vaunut eivät ruostu tai rapistu samoin kuin esimerkiksi autot, mikä johtaa korjauskulujen jatkuvaan nousuun auton ikääntyessä.
Sivun alkuun.
Mitä eroja on uusissa ja vanhoissa vaunuissa
Uusien vaunujen palvelutaso ja siten myös hinta on sinisiä vaunuja korkeampi. Osassa uusien vaunujen hyttejä on suihku. Uusien vaunujen rakenteellinen nopeus on vanhoja suurempi, 160 km/h, kun sinisten vaunujen nopeus on 140 km/h.
Sivun alkuun.
Voiko uusia punaisia ja vanhoja sinisiä makuuvaunuja käyttää samassa junassa
Kyllä voi.
Siten tehtiin 2.9.2006 asti, koska uusia vaunuja oli vasta vähän. Myös vanhoissa vaunuissa on sama sähköliitäntä kuin uusissa, vaikka vanhojen vaunujen lämmitys toimiikin öljypolttimella.
Sivun alkuun.
Ovatko siniset vaunut liian hitaita
Eivät ole.
Kaikkien sinisten maakuuvaunujen nopeus on 140 km/h. Vain vanhimmat ja jo hylätyt vaunut oli tehty nopeudelle 120 km/h. Sinisiä matkustajavaunuja on runsaasti myös nopeudelle 160 km/h.
Uusien punaisten 2-kerrosmakuuvaunujen sallittu nopeus on 160 km/h, mutta niitäkään ei voi matkustajia kuljetettaessa käyttää kuin 140 km/h nopeudella. Tämä johtuu siitä, että 2-kerrosmakuuvaunujen kanssa on oltava Fots-sarjan konduktöörivaunu. Kaikkien Fots-vaunujen suurin sallittu nopeus on 140 km/h. Lisäksi Kemijärven yöjunassa kulkee ravintolavaunu, jonka sallittu nopeus on myös 140 km/h.
Uusilla makuuvaunuilla ei siis voi ajaa sen nopeammin kuin vanhoillakaan. Julkisuudessa esiintynyt muuta väittävä tieto on väärää.
Mutta 160 km/h nopeus ei ole tarpeenkaan. Kemijärven yöjuna ajaa Helsingistä Rovaniemelle 11,5 tuntia. 900 kilometrin matkan keskinopeus on 78,3 km/h. Pysähdykset nuomioon ottaen juna P61 ajoi asemien välit keskimäärin enintään nopeudella 86 km/h.
Yöjunan aikataulu sovitetaan samalla reitillä kulkevien tavarajunien kanssa. 140 km/h suuremmalle huippunopeudelle ei ole tarvetta.
Sivun alkuun.
Entisen junan kokoonpano
Entisen 2.9.2006 asti kulkeneen junan kokoonpano vaihteli jonkin verran vaunutilanteen ja myytyjen matkalippujen ja autopaikkojen mukaan.
Helsingistä lähtiessä junassa oli veturin perässä ensin Rovaniemelle matkaavia makuuvaunuja siniset vaunut ensimmäisinä ja punaiset niiden perässä. Sitten olivat Kemijärvelle matkaavat siniset makuuvaunut, niiden jälkeen konduktöörivaunu ja ravintolavaunu ja viimeisinä matkustajavaunuina päivävaunut. Näiden jälkeen junan perässä oli autovaunuja.
Tampereella junaan liitettiin Turusta tullut makuuvaunu junan eteen heti veturin ja Rovaniemelle matkustavien makuuvaunujen väliin. Jos Turusta tuli autovaunu, se liitettiin junan perään.
Esimerkkinä Kemijärven junan P61 kokoonpano Helsingissä perjantaina 20.5. lueteltuna veturista lähtien (kuva AA).
Sr2
CEmt, 4 kpl.
Edm, 4 kpl.
Fots
CEmt, 2 kpl
EFit
Rkt
Eipt, 2 kpl
Hccmqqr
Gfot
Sivun alkuun.
Tämä sivu on luotu 27.2.2006 / AA | Viimeisin muutos 11.9.2006 / AA